Kuuran turvakodin asukkaita

Turvakodilla eläimet eivät ole meitä varten vaan me ihmiset olemme heitä varten.
He kelpaavat meille juuri sellaisina kuin he ovat.
Heidän ei tarvitse näyttää jonkinlaisen ihmisen kehittämän standardin mukaisilta, heidän ei tarvitse suorittaa tai tehdä eikä tuottaa mitään ollakseen arvokkaita.
He ovat eläimiä, jotka eivät ole muille kelvanneet tai jotka on jätetty heitteille.
Olemme antaneet heille kaikille lupauksen.
Lupauksen huolehtia heistä.
Pidetään huolta.

Possut

Triina-Terttu Tomera ja Saimi-Sinikka Suloinen

27.7.2022 uutisoitiin, että kahdeksan sikaa on pudonnut teurasauton kyydistä. Yksi oli jo menehtynyt, ilmeisesti putoamisen seurauksena saamiinsa vammoihin. Kolme sikaa pelastettiin jatkamaan kasvua teurastettavaksi, kaksi matkasi Saparomäkeen ja kaksi muutti Kuuraan. Onnettomuuden syyksi epäillään auton oven kiinnityksen pettämistä, jolloin mutkaisella tiellä ovi aukesi ja sikoja tipahteli tielle. Jep, tipahteli.

Sitten Kuuraan tuli puhelu, toisessa päässä oli Elisa Aaltola. Elisa kysyi, olisiko Kuurassa paikkaa sioille. Epäröimättä hetkeäkään, Tanja vastasi kyllä.

Kuuraan päätyi siis kaksi sikaa. 9.8.2023 pienet possuset saapuivat turvakodin ovista. He nukkuivat toisiinsa ja turvakodin Tanjaan liimautuneina. Uusi elämä oli alkanut. Saimi-Sinikka Suloinen ja Triina-Terttu Tomera kasvoivat sian mittoihin. Niihin, jotka tarvitaan, jotta voi tulla tapetuksi ja löytää takajalkansa ihmisten joulupöydästä. Vaan Saimi ja Triina jatkavat elämäänsä.

Sikojen tavoin he käyttävät kärsäänsä maailmaa tutkiessaan. He ovat uteliaita, ystävällisiä ja lempeitä. Kovin usein käsityksemme on, että eläintä tulee varoa ja lähtökohtaisesti eläin on vähintäänkin vähän vaarallinen. Toki Saimi ja Triina ovat isoja ja ihan oikeita sikoja, mutta heillä ei ole ihmisistä huonoja kokemuksia sen jälkeen, kun he saapuivat Kuuraan, joten he ovat ihmisen suhteen uteliaita ja odottavat ihmisen olevan turvallinen lähestyttävä.

Herra Heikun-Keikun

Keväällä 2021 eräässä lihasikalassa syntyi pieni porsas. Toisin kuin muut, hän ei kasvanut riittävän nopeasti. Normikäytännön mukaan tuomiona oli kuolema: pienen porsaan oli määrä kuolla sinä päivänä kun hänet haettiin turvakotiin.

Oli huhtikuu kun Herra Heikun-Keikun saapui turvakodille yhdessä toisen rääpäleporsaan kanssa. Tullessaan Herra Heikun-Keikun kiersi vain ympyrää, pää vinossa, vasempaan suuntaan. Kukaan ei tiedä mikä tämän aiheutti, mutta syyksi on epäilty kehitysvammaa ja aivovauriota. Hyvällä hoidolla ja huolenpidolla, pitkien lääkekuurien ja levon voimin pikkuherra alkoi parantua ja vahvistua. Nykyään parivuotias Herra Heikun-Keikun kävelee melko sujuvasti haluamaansa suuntaan eikä häneltä puutu elämäniloa. Menneisyys on kuitenkin jättänyt häneen jälkensä eikä hän aina osaa kontrolloida liikkumistaan. Se ei kuitenkaan menoa haittaa ja turvakodilla hän kelpaa juuri sellaisena kuin on!

Herra Heikun-Keikun ja Sportti-Pertti ovat parhaita kavereita ja nukkuvat kylki kyljessä yhteisessä kodissaan.

Pirkko-Orvokki

Pirkko-Orvokki on 3-vuotias minipossu, jolla on eläinsuojelutausta. Hän tuli turvakodille yhdessä Wäinö-ponin sekä lampaiden Laten, Hansun ja Pirren kanssa viranomaisten suorittaman eläinsuojelutarkastuksen jälkeen joulukuussa 2020. Eläimet olivat olleet todella huonoissa ja likaisissa olosuhteissa ja ilmeisesti myös ilman ravintoa ja juomavettä.

Turvakodilla Pirkko-Orvokista on kuoriutunut mitä kaunein, herkin, suloisin ja vaativin possuprinsessa, joka tietää mitä tahtoo - aina! Pirkko-Orvokki osallistuu usein ihmisten puuhiin ja onkin aktiivisesti apuna monenlaisissa askareissa. Ihmisten lisäksi Pirkko-Orvokki viihtyy myös Jäniksen seurassa ja parivaljakko käykin toisinaan yhdessä seikkailuilla.

Iltaisin Pirkon voi usein tavata oven lähistöltä, jossa hän odottelee iltaherkkua ennen yöpuulle käymistä. Kun ihminen kehottaa Pirkkoa menemään omille kämpille, viipottaa hän vikkelästi tallin käytävää pitkin omaan karsinansa ovelle ja jää varmistamaan että ihminen tulee perässä herkun kanssa. Pirkon kanssa aikaa viettäessä ihmiselle käy hyvin nopeasti selväksi kuinka älykkäitä eläimiä siat ovat!

Sportti-Pertti

Sportti-Pertti tuli turvakodille pikkuisena possuna huhtikuussa 2021. Hän oli ns. rääpälepossu eli porsas joka eläintuotannossa on määritelty liian pieneksi tai heikkokuntoiseksi tuotantoon eli kasvamaan tarpeeksi lihaa tuottavaksi hyödykkeeksi. Tavallisesti rääpälepossut tapetaan elleivät he ole kuolleet jo. Sportti-Pertille kävi kuitenkin toisin, ja hän sai elää.

Tullessaan pieni porsas ei pystynyt edes seisomaan saati kunnolla kävelemään. Hyvällä huolenpidolla hänestä kuitenkin kasvoi komea nuoriherra, joka nimettiin Sporttti-Pertiksi. Sportti-Pertti on nimensä veroisesti melkoinen touhuaja ja kiipeää taidokkaasti pihalla oleville kukkuloille kuten hiekka- ja hakekasojen päälle. Sportti-Pertti ja Herra Heikun-keikun ovat hyviä kavereita ja nukkuvat aina kylki kyljessä.

Lampaat

Lars Armas Lammas eli tuttujen kesken Late

Kainuunharmas rotua oleva Late saapui turvakodille yhdessä kahden muun lampaan, Hansun ja Pirren kanssa. Samasta paikasta saapuivat myös Pirkko-Orvokki sekä Wäinö-poni. Eläimiä oli kohdeltu kaltoin ja jätetty ilman ravintoa ja juomavettä - asianmukaisesta hoidosta puhumattakaan. Eläinten entiset omistajat on sittemmin tuomittu eläinsuojelurikoksesta.

Late osoittaa, että kurjista lähtökohdista huolimatta eläimet voivat toipua ja voida hyvin hoivan, huolenpidon ja ajan myötä. Lempeä Late rakastaa rapsutuksia ja ihmisten huomiota. Jos rapsutukset loppuvat liian pian, saattaa hän kuoputtaa ihmistä etusorkallaan lisää vaatien.

Late on osallistuva isä lapsilleen Ruska Pakkaselle ja Hösö-Emmalle.

Pirre

Pirre saapui turvakodille yhdessä kahden muun lampaan, Laten ja Hansun kanssa. Samasta paikasta saapuivat myös Pirkko-Orvokki sekä Wäinö-poni. Eläimiä oli kohdeltu kaltoin ja jätetty ilman ravintoa ja juomavettä - asianmukaisesta hoidosta puhumattakaan. Eläinten entiset omistajat on tuomittu eläinsuojelurikoksesta.

Pirren saavuttua turvakodille kävi ilmi, että hän oli raskaana. Pieni Ruska Pakkanen syntyi turvakodilla, joten äiti ja lapsi saavat elää yhdessä lopun elämäänsä. Kaikki viisi lammasta muodostavat tiiviin katraan, jonka löytää tavallisesti yhdessä pihamaalta tai metsästä märehtimästä tai nauttimassa hyvästä säästä.

Ruska-Pakkanen

Turvakodilla syntynyt Ruska Pakkanen on Pirren ja Late Lampaan tytär. Ruska ei tiedä mitään äitinsa ja isänsä kurjista lähtökohdista, sillä hän syntyi turvakodilla. Ruska ei ole koskaan kokenut ihmisten taholta mitään kurjaa eikä hänen ole tarvinnut kokea nälkää tai janoa. Tämä näkyy Ruskan käytöksessä: hän on reipas lammas, joka lähestyy uuttakin ihmistä uteliaasti ja jää usein rapsutettavaksi. Isänsä tavoin Ruska on rauhallinen nuori lammas.

Hansu

Hansu saapui turvakodille yhdessä kahden muun lampaan, Laten ja Pirren kanssa. Samasta paikasta saapuivat myös Pirkko-Orvokki sekä Wäinö-poni. Eläimiä oli kohdeltu kaltoin ja jätetty ilman ravintoa ja juomavettä - asianmukaisesta hoidosta puhumattakaan. Eläinten entiset omistajat on tuomittu eläinsuojelurikoksesta.

Hansun saavuttua turvakodille kävi ilmi, että hän oli raskaana. Hösö-Emma syntyi turvakodilla, joten äiti ja lapsi saavat elää yhdessä lopun elämäänsä. Kaikki viisi lammasta muodostavat tiiviin katraan, jonka löytää tavallisesti yhdessä pihamaalta tai metsästä märehtimästä tai nauttimassa hyvästä säästä.

Hösö-Emma

Turvakodilla syntynyt Hösö-Emma on Hansun ja Late Lampaan tytär. Emma ei tiedä mitään äitinsa ja isänsä kurjista lähtökohdista, sillä hän syntyi turvakodilla. Emma ei ole koskaan kokenut ihmisten taholta mitään kurjaa eikä hänen ole tarvinnut kokea nälkää tai janoa. Tämä näkyy Emman käytöksessä: Ruskan tavoin hän on reipas lammas, joka lähestyy uuttakin ihmistä uteliaasti ja saattaa jäädä rapsutettavaksi.

Vuohet

Jaakko Sarviluoma

Huolestuneet naapurit soittivat hätänumeroon toistuvasti nähtyään kaksi vuohta liikkumassa pihamaalla. He olivat huolestuneita eläinten oloista. Kun poliisi naapurien painostuksesta meni paikalle, löytyi toinen vuohista sidottuna kiinni ruohonleikkuriin. Vuohien onneksi he saivat uuden kodin Kuurasta ja muuttivat turvakodille.

Nykyään Jaakko Sarviluoma on Kuuran pihan kingi - ainakin jos häneltä itseltään kysytään. Jaakko on kekseliäs joka paikan höylä, joka löytyy yleensä sieltä missä jotain tapahtuu. Tai jos ei tapahdu, alkaa tapahtua kun vuohiherra saapui paikalle. Elämä Jaakon kanssa on välillä hieman haastavaa, sillä kekseliäs tyyppi osaa muun muassa avata ovet. Hän ohjaa sarventynkänsä kahvan alle ja nostaa kahvan ylös päällään! Taitavaa, mutta ei kovin turvallista, joten ihminen saa olla tarkkana.

Jaakko on vuohien tapaan perso ruoalle ja hänet löytää usein omasta metsästään syömästä yhdessä aisaparinsa Victorin kanssa.

Wictor Wladimir Caccinen

Huolestuneet naapurit soittivat hätänumeroon toistuvasti nähtyään kaksi vuohta liikkumassa pihamaalla. He olivat huolestuneita eläinten oloista. Kun poliisi naapurien painostuksesta meni paikalle, löytyi toinen vuohista narun päästä. Vuohien onneksi he saivat uuden kodin Kuurasta ja muuttivat turvakodille.

Wictor Wladimir Cacciseksi turvakodilla ristitty vuohi on kova kiipeilemään. Hän viettää aikansa metsässä lehtiä syöden ja ottamalla puskumatseja kaverinsa Jaakko Sarviluoman kanssa. Wictor ei ole samanlainen joka paikan höylä kuin Jaakko, mutta toimii Jaakon aisaparina ja perävaununa poikien yhteisissä seikkailuissa.

Alkusyksyllä vuonna 2023 ihmiset alkoivat ihmetellä miten Wictor tuli vastaan pihamaalla kun muut vuohi- ja lammaskatraan jäsenet olivat metsätarhassa. Eräänä aamupäivänä vapaaehtoinen tervehti aidan takana ollutta Wictoria ja alkoi sitten katsoa lähemmin: Wictor olikin kahden aitaelementin välissä! Hetkeä myöhemmin kekseliäs vuohi puristautui pienestä raosta ja pullahti pihan puolelle. Mysteeri oli selvinnyt: Wictor oli keksinyt kulkuväylän, josta hän pääsee halutessaan pihan puolelle. Kukaan ei tiedä miten vuohi tämän oli päätellyt ja oppinut, mutta hänen älykkyytensä ei ole jäänyt epäselväksi.

Puput

Riemu Simo Salama Esa Luppa Bongo

Riemu Simo Salama Esa Luppa Bongo asuu yhdessä Lady Hoppelssonin kanssa. Heidän residenssinsä käsittää noin 30 neliön sisätilat sekä saman verran ulkoaluetta, johon heillä on vapaa pääsy luukun kautta ympäri vuorokauden. Ulkoaitaus on katettu, jonka lisäksi maan alle on kaivettu metrin syvyyteen verkkoa karkaamisen estämiseksi. Tämä on ollutkin hyvin tärkeä varotoimi, sillä he ovat varsinaisia kaivinkoneita ja ovat kaivaneet maan alle useiden metrien tunneleita.

Riemu Simo Salama Esa Luppa Bongo ja Lady Hoppelsson ovat parhaat kaverukset ja elävät hyvin pupumaisen lajityypillistä elämää.

Lady Hoppelsson

Lady Hoppelsson jakaa valtakuntansa Riemu Simo Salama Esa Luppa Bongon kanssa. Heidän mainio residenssinsä käsittää noin 30 neliön sisätilat sekä saman verran ulkoaluetta, johon heillä on vapaa pääsy luukun kautta ympäri vuorokauden. Ulkoaitaus on katettu, jonka lisäksi maan alle on kaivettu metrin syvyyteen verkkoa karkaamisen estämiseksi. Tämä on ollutkin hyvin tärkeä varotoimi, sillä he ovat varsinaisia kaivinkoneita ja ovat kaivaneet maan alle useiden metrien tunneleita.

Mauri Antero Numminen

Mauri Antero Numminen asuu turvakodilla samassa tilassa kissojen kanssa. He tulevat hyvin toimeen, mutta jos joku erehtyy menemään Maurin omaan pesään, saattaa hänelle tulla vauhdikas lähtö! Mauri on rauhallinen pupu, joka viihtyy omassa kodissaan oksia nakerrellen.

Kissat

Sir William Ensimmäinen

Ilman Kuuran Tanjaa ei Sir William Ensimmäinen olisi enää elossa. Ihminen oli nimittäin vienyt Williamin eläinlääkäriin lopetettavaksi. Paikalla työskennellyt eläintenystävä oli halunnut nuoren terveen kissan tarinan päättyvän toisin ja soitti Tanjalle. Niin Sir William muutti turvakodille ja sai arvoisensa nimen!

Sir Williamista on kehkeytynyt hieno isoveli muille turvakodin kissoille. Hän ei ole varsinainen sylikissa, mutta nauttii rapsutuksista ja ihmisen läheisyydestä omilla ehdoillaan. Öisin hän usein käpertyy sängyn jalkopäähän nukkumaan ja saattaapa herrasta saada myös päiväuniseuraa.

Mauno Maitoparta

Lokakuussa 2022 saapui turvakodille nuori, laiha ja takkuinen kissa, jolla oli mukanaan neljä 13. päivä samaa kuuta syntynyttä pentua. Emolta ei ensin imettäminen onnistunut, joten ensimmäiset viikot pentuja ruokittiin tuttipullolla. Alussa pentujen selviytymistä jännitettiin etenkin Maunon kohdalla, joka oli pesueen pienin ja huonokuntoisin. Hyvällä hoidolla rääpäleestä kasvoi kuitenkin jäntterä kissanpoika, joka sai nimen Mauno Maitoparta.

Mauno on Ihme-Ismon paras kaveri. Pojat löytää usein nukkumassa kylki kyljessä. Myös ihmiset ovat Maunon mielestä tosi kivoja ja kiinnostavia tehdessään jotain mihin herra voi osallistua. Etenkin lavuaarin ääreen Mauno usein saapuu tarkkailemaan valuvaa vettä ja auttamaan tiskaamisessa.

Kekseliäs Mauno on perso ruoalle ja keksii aina keinot tulla syömään pikkukissojen jättämät ruoan jämät.

Ihme-Ismo

Oli marraskuu vuonna 2021. Pieni lapsi kulki pyörätietä ja näki tien sivussa kissanpennun. Lapsi kertoi kissasta äidilleen, joka otti yhteyttä Kuuraan. Paikalle toimitettiin loukku ja pian äiti ilmoittikin, että kissa oli loukussa. Kun loukku oli visusti lukkojen takana sisällä, Tanja avasi luukun ja odotti sitä, mitä yleensä odotettavissa oli, villikissan pentua. Ihan liian usein luontoon vaille hoivaa päätyy kissa, jolla ei ole edellytyksiä siellä pärjätä. Joskus apu tulee ajoissa, useimmiten ei.

Nyt häkistä tepasteli kuitenkin pieni inkiväärin värinen, noin puolikiloinen ja muutaman viikon ikäinen kissanpentu, joka kiipesi suoraan ihmissyliin. Hän sai ruokaa ja nukahti sitten. Seuraavana yönä alkoivat pakkaset ja lumisade. Oli suoranainen ihme, että tuo pieni, nyt umpiunessa lämpimässä oleva pieni otus oli tullut näiden ystävällisten ja vastuullisten lapsen ja äidin huomaamaksi ja siten päätynyt Kuuraan. Pieni sai nimekseen Ismo etuliitteellä Ihme, sillä sellainen hänen tarinansa on.

Ihme-Ismo rakastaa ihmisiä ja ruuan varastamista. Kuuran keittiössä varoitetaan ihmisiä jättämästä mitään ruokaa näkyville, sillä se päätyy hyvin herkästi Ihme-Ismon ruuansulatukseen. Ihme-Ismo saa loppuelämänsä ajan osakseen rakkautta ja hoivaa. Ja tietenkin paljon herkkuja. Ihme-Ismo on kuten jokainen elollinen, ihme.

Hevoset ja ponit

Helmi

Helmi-poni saapui turvakodille salamatkustajana emänsä Sinikan vatsassa. Helmi ei tiedä mitään äitinsa ja isänsä kurjista lähtökohdista, sillä hän syntyi turvakodilla. Helmi ei ole koskaan kokenut ihmisten taholta mitään kurjaa eikä hänen ole tarvinnut kokea nälkää tai janoa. Tämä näkyy Helmin käytöksessä: hän on reipas poni, joka lähestyy uuttakin ihmistä uteliaasti ja jää rapsutettavaksi. Hän on kaikkien kaveri, mitään pelkäämätön. Helmi on myös hyvä auttamaan ihmisiä kaikenlaisissa puuhissa. sydäntenmurskaajatyttönen.

Niilo

Niilo on entinen ravihevonen, joka muutti Kuuran perustajan Tanjan luo jo ennen turvakodin perustamista.

Niilo rakastaa silittelyä ja rauhallista olemista. Hän on hellä jättiläinen, joka tykkää kovasti ihmisten huomiosta.

Sirpa

Sirpa on kovan onnen poni, jolla on kaviokuumehistoria. Hän saapui turvakodille ensimmäisessä ponikuormassa marraskuussa 2020. Tullessaan Sirpa oli todella sairas. Hän sairasti niin kutsuttua pääntautia, joka on hengitystieinfektio. Sirpan sieraimista valui vihreäkeltaista eritettä. Hänen sieraimiinsa laitettiin putket tilanteen helpottamiseksi.

Nykyään Sirpa voi hyvin. Hän asustaa turvakodin metsässä yhdessä muun muassa Kelmin ja Niilon kanssa. Sirpa on itsenäinen ja oman arvonsa tunteva poni.

Esko

Komeasta Eskosta piti tulla kouluratsu. Kun Eskon kanssa ei pystynytkään tavoitteellisesti harrastamaan, omistaja halusi hänestä eroon. Eskon kohtalona olisi ollut kuolema, mutta hänen onnekseen hevosen varsasta asti tuntenut eläinlääkäri koki empatiaa häntä kohtaan ja otti yhteyttä turvakodille. Esko oli 7-vuotias muuttaessaan turvakodille.

Esko on Kuuran hevoslauman suurin tyyppi. Hänen säkäkorkeutensa on noin 180 senttiä ja painoa on liki 700 kiloa. Eskossa isoon kokoon yhdistyy saman verran lempeyttä ja Esko onkin melkoinen hurmuri! Useampi turvakodilla käyvä vapaaehtoinen on tykästynyt juuri Eskoon.

Wäinö

Wäinö Wäinö, Wäinö, missä on se Wäinö? Tämä pieni suuri, jääkarhua muistuttava miniponi on ihan kaikkialla. Hän on vikkelä veikkonen ja kaikkien kaveri. Wäinö on aina valmis leikkimään ja ottamaan pikkupainit muiden ponien kanssa. Wäinö on vähän sellainen porukan pelle.

Wäinön lähtökohdat ovat kurjat. Hän muutti turvakodille yhdessä Pirkko-Orvokin sekä lampaiden Laten, Hansun ja Pirren kanssa viranomaisten suorittaman eläinsuojelutarkastuksen jälkeen joulukuussa 2020. Eläimet olivat olleet todella huonoissa olosuhteissa ilmeisesti ilman ravintoa ja juomavettä. Wäinön entiset omistajat on sittemmin tuomittu eläinsuojelurikoksesta.

Korppi

Upea Korppi saapui turvakodille kesällä vuonna 2022. Hän on 12-vuotias lämminveriruuna, jota ihminen on käyttänyt ajamiseen ja ratsastamiseen.

Turvakodilla Korppi saa elää rauhaisaa elämää metsässä samoillen. Rauhaa rakastava Korppi on kiltti ja nauttii nykyään ihmisten hellyydestä. Hän oppii nopeasti uusia asioita. Entisen elämän jäljet näkyvät vielä vähän Korpissa ja hänen käyttäytymisessään, mutta hän on kuntoutunut jo hurjasti tultuaan turvakodille.

Sulo

Sulo-poni, jota usein palleroksikin kutsutaan, on pieni lempeä poni. Sulon paras kaveri on Esko ja pojat voikin usein nähdä yhdessä metsässä tai turvakodin pihamaalla hengailemassa. Sulolla arjen sujuminen on tärkeää. Hän voi hyvin kun asiat menevät tutulla tavalla.

Sulo saapui turvakodille entisen omistajan otettua yhteyttä turvakodille. Sulolla oli hammasongelmia, joiden hoitamiseen ihmisellä ei ollut varaa. Sulon saavuttua hän on joutunut käymään useita kertoja klinikalla hampaanpoistossa sekä juurihoidossa. Hyvästä hoidosta huolimatta Sulon hammasongelmat eivät ole vielä kokonaan takanapäin ja turvakodilla onkin kulunut pitkä penni klinikkamaksuihin.

Kelmi

Kelmi-poni on yksi turvakodin ensimmäisiä asukkaita, joka muutti loppuelämän kotiinsa juuri turvakodin avauduttua marraskuussa 2020. Mukana saapui myös Sinikka-poni ja Kelmi onkin kaikella todennäköisyydellä Sinikan tyttären Helmin isä.

Kelmin lähtökohdat olivat kurjat, sillä hän sekä muut saman aikaan turvakodille tulleet ponit olivat todella huonossa kunnossa saapuessaan. He olivat likaisia ja heissä kuhisi ulkoloisia eli väiveitä. Monet heistä sairastivat myös pääntautia.

Nykyään Kelmi voi hyvin ja elää yhdessä poninelämää Niilon, Kuuran, Sirpan ja Wäinön kanssa. Wäinön kanssa Kelmi muodostaa taisteluparin, joka tykkää temmeltää yhdessä metsässä.

Kuura

Kuurasta se kaikki alkoi! Kuura tuli turvakodille eläinsuojelutapauksena. Kun yhdistykselle mietittiin nimeä, antoi Kuura-poni nimensä yhdistykselle.

11-vuotias Kuura-poni on lempeä persoona ja Niilon paras kaveri.

Sinikka

Sinikka saapui turvakodille ensimmäisessä ponikuormassa marraskuussa 2020 yhdessä muun muassa Kelmin kanssa. Liettuasta tullut Sinikka ehti olla Suomessa runsaan puoli vuotta ennen kuin hänet haettiin pois omistajaltaan. Tullessaan poni oli hyvin likainen. Takkuinen karva oli kuivuneen kuran sekä ulosteen peittämä ja iho kuhisi väiveitä. Kaviot olivat hoitamattomat ja Sinikka pelkäsi ihmistä. Jos ihmisellä oli kädessään lapio tai talikko, poni säpsähteli pelosta.

Turvakodilla Sinikka on hoidettu kaikin puolin kuntoon ja hän on oppinut luottamaan ihmisiin. Menneisyyden jäljet näkyvät kuitenkin edelleen Sinikassa, sillä hän ei pidä ihmisen kosketuksesta. Turvakodilla tätä kunnioitetaan ja Sinikka saa viettää leppoisaa elämää yhdessä tyttärensä Helmin kanssa.

Ankat

Ankat saapuivat turvakodille samasta paikasta vuohien Jaakon ja Wiktorin kanssa. Huolestuneet naapurit olivat soittaneet viranomaisille irrallaan läheisellä tiellä liikkuneista linnuista. Kun Tanja meni paikalle, löysi hän ankat autotallista, jonka katto oli romahtanut. Eläimillä ei ollut lainkaan ruokaa ja ainoa vettä muistuttava asia oli kuralieju astiassa. Eläinten olot olivat kamalat.

Nykyään ankat voivat hyvin. He rakastavat läträämistä vesiastioissa ja altaissa ja vaakkuvat äänekkäästi kylpiessään. He pitävät salaatista, kurkusta, omenasta ja muista kasviksista, joita heille tarjoillaan aamuisin ja iltoisin. Lintuinfluenssatilanteen takia ankat eivät valitettavasti voi ulkoilla, mutta pyrimme tarjoamme heille sisätiloissa mahdollisimman mukavat oltavat.

Anne

Martta-mummo

Martti (kuvassa taka-alalla)

Ellu

Ingrid

Riki

Esteri

Pingu

Kanat ja kukot

Kanat saapuivat turvakodille niin kutsutussa kotikanalasta. Valitettavasti heidän asianmukaisesta hoidostaan ei oltu huolehdittu eikä heillä ollut muun muassa tarpeeksi ravintoa. Kanojen omistajan menehdyttyä hänen läheisensä eivät olleet halunneet huolehtia eläimistä, joten kanat päätyivät turvakodille.

Touhokas parvi viettää turvakodilla lajinmukaista kananelämää. Heillä on paikkoja ottaa hiekkakylpyjä ja heidän ravitsemuksestaan huolehditaan. Kanat rakastavat muun muassa marjoja, kesäkurpitsaa ja omenaa ja ovat taitavia askartelemaan kurkkuveneitä: kun heille vie kokonaisia kurkkuja halkaistuna, löytyy heidän kodistaan useita tunteja myöhemmin kokonaan tyhjiksi nokittuja kurkunkuoriveneitä.